Tekoälyä käytetään yhä enemmän ohjelmistokehityksessä ja kyberturvallisuudessa. Samalla esiin nousee kysymys, jota ei voida sivuuttaa: mitä tapahtuu tiedoille, joita tekoälylle annetaan käsiteltäväksi?

Kun tekoälypalvelu toimii pilvessä, käsiteltävä tieto siirtyy yrityksen oman ympäristön ulkopuolelle. Tavallisessa käytössä tämä ei välttämättä ole suuri ongelma, mutta tilanne muuttuu, kun tekoälylle annetaan esimerkiksi yrityksen lähdekoodia, tietoja järjestelmien rakenteesta tai havaittuja tietoturvaongelmia.

Kyberturvallisuudessa juuri tällaiset tiedot voivat olla erittäin arkaluonteisia.

Belgialainen kyberturvallisuusyhtiö Aikido Security julkaisi syyskuussa 2026 Altar-nimisen tekoälymallin, joka on suunniteltu erityisesti kyberturvallisuuden tarpeisiin. Mallin yksi kiinnostavimmista ominaisuuksista on mahdollisuus käyttää sitä yrityksen omassa infrastruktuurissa.

Tällöin lähdekoodia tai muuta analysoitavaa tietoa ei tarvitse lähettää ulkopuoliseen pilvipalveluun.

Mikä Altar on?

Altar on open-weight-tekoälymalli, joka perustuu Z.AI:n GLM-5.3-malliin. Open-weight tarkoittaa käytännössä sitä, että mallin painot ovat saatavilla, mikä mahdollistaa mallin ajamisen omassa ympäristössä sen sijaan, että käyttäjä olisi kokonaan riippuvainen palveluntarjoajan pilvipalvelusta.

Altar on suunniteltu erityisesti ohjelmistojen ja lähdekoodin tietoturvaongelmien tutkimiseen.

Aikidon tavoitteena on käyttää tekoälyä apuna esimerkiksi haavoittuvuuksien löytämisessä ja analysoinnissa. Tekoäly voi käydä läpi suuria määriä koodia huomattavasti nopeammin kuin ihminen ja nostaa esille kohtia, jotka vaativat tarkempaa tutkimista.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että tekoäly korvaisi tietoturva-asiantuntijan. Tekoälyn tuottamat havainnot täytyy edelleen arvioida ja varmistaa. Kyberturvallisuudessa väärä tulkinta voi olla yhtä ongelmallinen kuin kokonaan huomaamatta jäänyt haavoittuvuus.

Miksi paikallinen tekoäly on kiinnostava?

Yksi pilvipohjaisen tekoälyn suurimmista kysymyksistä yrityskäytössä liittyy tietojen hallintaan.

Jos yritys haluaa tekoälyn analysoivan kokonaisen ohjelmistoprojektin, tekoäly tarvitsee pääsyn lähdekoodiin. Pilvipalvelua käytettäessä tietoa joudutaan väistämättä siirtämään yrityksen oman järjestelmän ulkopuolelle ainakin käsittelyä varten.

Paikallisesti toimivassa järjestelmässä tilanne voidaan rakentaa toisin.

Tekoäly voidaan sijoittaa samaan ympäristöön analysoitavan tiedon kanssa. Yritys pystyy tällöin itse hallitsemaan, missä järjestelmä toimii, mihin sillä on pääsy ja miten käsiteltävää tietoa säilytetään.

Aikidon mukaan heidän järjestelmänsä voidaan ottaa käyttöön myös täysin verkosta eristetyssä eli air-gapped-ympäristössä.

Air-gapped-järjestelmässä ympäristö on tarkoituksellisesti erotettu internetistä ja muista verkoista. Tällaisia ratkaisuja voidaan käyttää tilanteissa, joissa käsiteltävä tieto on niin arkaluonteista, ettei järjestelmän haluta olevan yhteydessä ulkopuoliseen verkkoon.

Tekoäly ei siis välttämättä tarvitse jatkuvaa yhteyttä pilvipalveluun ollakseen hyödyllinen.

Tavallinen tietokone ei vielä riitä

Paikallisesta tekoälystä puhuttaessa on helppo saada mielikuva ohjelmasta, joka ladataan omalle Windows-koneelle ja käynnistetään työpöydältä.

Altarin kohdalla tästä ei kuitenkaan ole kyse.

Vaikka mallia on pienennetty alkuperäisestä GLM-5.3-mallista, sen suorittaminen vaatii edelleen erittäin tehokasta laitteistoa. Julkaisun yhteydessä esitelty kokoonpano käyttää useita NVIDIAn H200-luokan grafiikkasuorittimia.

Puhutaan siis palvelinluokan laitteistosta, ei tavallisesta pelikoneesta.

Tämä kertoo samalla yhden paikallisen tekoälyn tämänhetkisistä ongelmista. Pilvipalvelussa käyttäjän ei tarvitse omistaa tekoälyn vaatimaa kallista laskentakapasiteettia. Paikallisessa ympäristössä palvelimet, grafiikkasuorittimet, sähkönkulutus, jäähdytys ja ylläpito jäävät käyttäjän tai yrityksen vastuulle.

Vastineeksi yritys saa kuitenkin huomattavasti enemmän kontrollia järjestelmäänsä ja sen käsittelemään tietoon.

Paikallinen tekoäly tuskin korvaa pilveä kokonaan

Altarin julkaisu ei tarkoita sitä, että tekoäly olisi nyt siirtymässä kokonaan pois pilvipalveluista.

Pilvellä on edelleen merkittäviä etuja. Se mahdollistaa erittäin suurten mallien käyttämisen ilman omia palvelimia ja tekee tekoälyn käyttöönotosta huomattavasti helpompaa erityisesti pienille yrityksille ja yksittäisille käyttäjille.

Todennäköisempi kehityssuunta on, että pilvipohjaiset ja paikalliset tekoälyratkaisut tulevat toimimaan rinnakkain.

Kun käsiteltävä tieto ei ole erityisen arkaluonteista, pilvipalvelu voi olla järkevin ja kustannustehokkain vaihtoehto. Kun käsitellään yrityksen tärkeintä lähdekoodia, sisäisiä järjestelmiä tai tietoturvaan liittyviä tietoja, mahdollisuus pitää tekoäly kokonaan omassa ympäristössä muuttuu huomattavasti kiinnostavammaksi.

Kyberturvallisuus on juuri sellainen alue, jossa tällä erolla voi olla suuri merkitys.

Tekoäly muuttaa myös kyberturvallisuutta

Tekoälyn merkitys kyberturvallisuudessa tulee todennäköisesti kasvamaan. Ohjelmistot ovat valtavia, ja yhden järjestelmän lähdekoodi voi sisältää miljoonia rivejä. Jokaisen rivin tarkistaminen käsin ei ole realistista.

Tekoäly pystyy toimimaan työkaluna, joka käy materiaalia läpi, etsii poikkeamia ja auttaa ihmistä kohdistamaan huomionsa mahdollisesti ongelmallisiin kohtiin.

Samaan aikaan on muistettava, ettei tekoäly ole erehtymätön.

Se voi jättää todellisen haavoittuvuuden huomaamatta tai ilmoittaa ongelmaksi asian, joka ei todellisuudessa muodosta turvallisuusriskiä. Lopullinen vastuu järjestelmän turvallisuudesta ei siis katoa mihinkään.

Parhaimmillaan tekoäly toimii kyberturvallisuuden ammattilaisen työkaluna, ei tämän korvaajana.

Altar on tästä kiinnostava esimerkki.

Uutisen merkittävin asia ei välttämättä ole yksittäinen tekoälymalli, vaan ajatus siitä, missä tulevaisuuden tekoälyä käytetään. Kaiken tekoälylaskennan ei tarvitse tapahtua suuren palveluntarjoajan pilvessä.

Osa siitä voidaan tuoda takaisin yrityksen omien seinien sisälle.

Kyberturvallisuudessa se voi tarkoittaa parempaa kontrollia siihen, kuka pääsee käsiksi lähdekoodiin, järjestelmätietoihin ja tekoälyn käsittelemään dataan.

Pilvitekoäly ei ole katoamassa mihinkään, mutta sen rinnalle rakentuu toinen vaihtoehto: tekoäly, joka toimii siellä missä yrityksen datakin sijaitsee.

Altar osoittaa, että tämä kehitys on jo käynnissä.